Tunnettuun kirkkomaalarisukuun kuulunut Petter Lang työskenteli pääasiassa Viipurin seudulla tehden koristemaalauksia alueen kirkkoihin ja maalaten niihin uskonnollisia tauluja. Lang työskenteli lukuisissa kirkoissa ja eräs niistä oli Jääsken kirkko, jonne hän maalasi muun muassa Rautalammin museon taidekokoelman vanhimman teoksen, Kristus Getsemanessa (1771). Tämän maalauksen Rautalammin museo sai kiitokseksi Viipurin taidemuseon ja historiallisen museon kokoelmien säilytyksestä Rautalammilla sotien aikaan vuodesta 1939 alkaen aina vuoteen 1952 saakka. Nykyään kokoelmat on sijoitettu Hämeenlinnaan, Lahteen ja Lappeenrantaan.
Maalarisuvun vesa
Petter Lang oli Langien maalarisukuun kuulunut kirkkomaalari. Jo hänen isoisänsä isä Jockim Lang oli toiminut kirkkomaalarina Ruotsissa etenkin Tukholmassa 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Jockim teki myös muun mussa kattomaalauksia Askaisten Louhisaaren kartanoon 1660-luvulla. Jockimin pojanpoika, Petter Langin isä, Claes Lang muutti Suomeen 1723 ja oli naimisissa Catharina Elisabeth o.s. Rölingin kanssa. Neljä vuotta myöhemmin vuonna 1727 perheeseen syntyi Petter Lang.
Claes Lang työskenteli maalarina ensin Helsingissä ja sitten Turussa, jonne Langit muuttivat 1735. Turussa Claes Lang toimi Turun tuomiokirkon ja vastavalmistuneen raatihuoneen maalarina. Hänen tehtävinään oli kunnostus- ja koristemaalausten teko. Maalarinammatti oli tuohon aikaan hyvin säännelty. Claesin poika Petter Lang peri ajan mukaisesti ammatin isältään. Hän tuli oppipojan ja kisällinikään vuonna 1744. Seuraavana vuonna hän sai kisällinkirjan Tukholmasta, jossa opiskeli.
Petter Lang maalasi kirkkotauluja, joissa kuvattiin Jeesuksen elämää ja vertauskuvia. Hän myös koristeli saarnatuoleja ja niiden katoksia sekä kirkkosalien ja kuorien lehtereitä. Langin maalaushankkeita tunnetaan yhteensä 35. Hän maalasi tauluja Lounais-Suomen kirkkoihin, kuten Vahdon kirkkoon vuonna 1747. Tunnetuimmat työnsä Lang teki Perttelin kirkkoon 1740-luvun lopulla. Niihin kuului esimerkiksi henkilökuvia, ovien ja penkkien koristelumaalauksia ja lehterikoristeluja. Myöhemmin Petter Lang hankki ammatinharjoitusoikeuden Pietarista Viipurin kuvernimenttiin. Hän toimi pari vuotta Käkisalmen suunnalla maalarina ja jäi Viipuriin loppuiäkseen. Eräs Petter Langin maalauskohteista oli Jääsken järjestyksessään neljäs kirkko, joka rakennettiin 1694. Sen saarnastuoliin Lang maalasi apostolien kuvia vuonna 1764.
Petter Lang avioitui kahdesti, kummallakin kerralla pappis- ja porvarisukuihin. Sukulaisuussuhteet olivat tärkeitä töiden hankkimisessa. Langilla ei kuitenkaan ollut lapsia ja näin maalarisuku ei saanut jatkajaa.
Lähteet:
Pinx. Maalaustaide Suomessa, Suuria kertomuksia. 2001. Weilin+Göös Oy, Porvoo. s. 127
https://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/nayttelyt/hopeaa-museon-kokoelmista/
https://www.genealogia.fi/genos/63/63_42.htm
https://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=5924
