Noukkalampi

Noukkalammen maisemaa. Keskellä entinen poliisin Kohvakan talo, jonka pihassa on pieni vankilarakennus.

Pieni käsityöläisten yhdyskunta asettui 1800-luvun lopussa asumaan Noukkalammen eteläpuolelle jyrkkään ranta-ahteeseen. Kun kirkonkylä laajeni, muurarin, läkkisepän, kellosepän, räätälin, nahkurin ja suutarin lesken mökit kasvoivat kiinni ydinkeskustaan. Mäkituvat sijaitsivat seurakunnan maalla. Mäkituvista on jäljellä nykyisten rakennusten runkoina kaksi, Tupsula ja Kohvakka.

1800 -luvun loppupuolella Noukkalammen etelärannalle oli syntynyt pieni käsityöläisyhdyskunta. Kuvassa oleva Tupsula on pappilan vanha mäkitupa. Tupsulassa ovat asuneet mm. muurari Rossi ja suutari Berg.

Jyväskyläntien ja Savijärventien kulmauksessa sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu Kohvakan talo. Yksityisasuntona olevaa taloa on ehostettu moneen otteeseen. Talon ensimmäinen asukas oli mäkitupalainen August Korhonen. 1900-luvun alun vuosikymmenillä talossa asui konstaapeli Kohvakka. Tiukkaotteisena tunnettu poliisi valittiin myöhemmin ulosottomieheksi. Lammen rannalla vallitsi kuri ja järjestys. Perimätiedon mukaan Kohvakan rantatörmässä sijaitseva pieni hirsimökki toimi juopuneiden putkana. Ikkunoissa on yhä kalterit.

Noukkalammen rannalla sijaitsee Rautalammin vanhin, vuonna 1961 rakennettu kerrostalo. Koko kylällä on yhteensä neljä kerrostaloa. Talotyyppiä ei ole rakennettu enää muutamaan vuosikymmeneen, vaan asutus on keskittynyt omakoti- ja rivitaloihin.

Läkkiseppä ja jahtivouti Jeremias Rauman (1834-1907) eli Noukka-Jere. Jeremias lähti 1860-luvulla nälkäpakolaiseksi Pohjanmaalta. Lempinimen Noukka hän sai komeasta nenästään. Luonteeltaan Jere oli temperamenttinen ja hän käytti mielellään alkoholia. Jeren pieni mökkiasunto sijaitsi Tupsulan läheisyydessä Noukkalammin rantatöyräällä. Jeren jälkeen mökissä asuivat Keppi-Taavetti ja Sievä-Hilja.

Suosittelemme myös

Maailmaa mittaamassa – Struven pisteet Silmutmäki ja Kilpimäki

Eräs Venäjän keisarikunnan mittavimmista hankkeista oli ryhtyä selvittämään maapallon muotoa ja sen mittoja. Tehtävää hoitamaan valittiin saksalainen tähtitieteilijä Georg Wilhelm Struve (1793-1864). Struve ryhtyi työhön, joka ulottui viidelle vuosikymmenelle ja...

Koskipää

Kulttuurihistoriallinen Koskipää 1930-luvulle saakka kirkonkylän viimeinen tien vieressä ollut asuinpaikka oli Koskipää. Koskipää oli itse asiassa rakennusryhmä. Se muodostui kolmesta läheisestä yhteistä pihaa ympäröivästä asuinrakennuksesta ja ulkorakennuksista. Päärakennus oli maantien...