Antti Halonen oli taiteilija, mutta hänen enimmän aikansa vei opetustyö. Halonen toimi Suonenjoen maamieskoulun rakennusopin ja -piirustuksen sekä käsitöiden opettajana 1824-1937. Halosella ja tämän vaimolla Tildalla oli yhteydet Korholan kartanoon Rautalammille. Rautalammin museon kokoelmassa onkin Antti Halosen öljyvärimaalaukset Näkymä Korholan puutarhasta 1942 ja Syyspäivä 1926.
Lapinlahtelaiseen taiteilijasukuun kuulunut Antti Halonen syntyi Lapinlahden Linnasalmella 1870 ja oli vanhempiensa maanviljelijä Olli Halosen ja Vilhelmiina Uotisen viides lapsi. Yhteensä perheessä oli yhdeksän lasta. Antti Halonen sai taideopetusta isoveljeltään Pekalta. Antti oli toiminut Pekan mallina tämän maalauksia varten ja Pekka oli huomannut Antin kiinnostuksen taiteeseen. Pekka Halosen ansiosta Antti pääsi Eero Järnefeltin ja Akseli Gallen-Kallelan oppiin. Varsinaisissa taidekouluissa hän ei kuitenkaan opiskellut.
Antti Halonen kävi Mäkisen Käsityöammattikoulun Sortavalassa 18-vuotiaana ja suoritti Pohjois-Savon kansanopiston Maanigalla 1897. Antti Halonen työskenteli Mäkisen urkuharmonitehtaalla Sortavalassa ja Jyväskylässä veljensä Aapelin harmonitehtaalla. Kodinperintönä oli tullut rakkaus musiikkiin ja Antti Halonen tunnettiin myös taitavana kanteleentekijänä. Hänen tekemilleen kanteleille oli kysyntää jopa ulkomailla, kuten Ranskassa, Pekka-veljen välittäessä tilauksia.
Antti Halonen toimi myös suunnittelijana ja työnvalvojana rakennushankkeissa 1899-1910. Eräs näistä hankkeista oli Pekka-veljen Halosenniemi Tuusulassa 1902 ja toinen Aapeli-veljen 1910 valmistunut urkuharmonitehdas Jyväskylässä. Rakennusten suunnittelua Antti Halonen jatkoi muiden töidensä ohella koko elämänsä ajan. Viimeisimmäksi toteutuneeksi suunnitelmaksi jäi omalle perheelle tehty Koskenkaarteen mökki Suonenjoella, joka valmistui 1930-luvulla.
Taiteilijan työhön Antti Halonen keskittyi 1910-1914 Jyväskylässä, jossa hän maalasi suunnittelemansa urkuharmonitehtaan ateljeessa. Isänsä kuoleman jälkeen Halonen muutti Akkalansaareen Lapinlahdelle ja toimi sen isäntänä 1920-luvun alkuun asti. Päästyään Kuopioon Pohjois-Savon kansanopiston veiston ja piirustuksenopettajaksi Antti tapasi vilkkaan ja iloisen talousopettajan Tildan. Rakkaus syttyi ja Antti Halonen meni naimisiin Tilda Nykäsen kanssa 1920. Kaarina-tytär syntyi 1922.
Perhe siirtyi asumaan Suonenjoelle vuoden 1923 lopulla. Suonenjoen maamieskoulussa Antti Halonen opetti 1824-1937 rakennusoppia ja –piirustusta sekä käsitöitä. Tilda-vaimo puolestaan työskenteli Suonenjoen emäntäkoulun energisenä johtajattarena. Suonenjoella Haloset olivat pidettyjä ja innostavia opettajia. Antti Halosen taiteilijanura ei edennyt vauhdikkaasti muiden töiden vuoksi, mutta hän jatkoi maalaamista koko elämänsä ajan. Antti Halonen asetti taulujaan koulujen seinille, jotta ne olisivat kaikkien nähtävillä.
Antti Halonen kuvasi töissään usein Pekka-veljen tapaan luonnonmaisemia, maaseutua pihapiireineen ja ihmisiä arjen työssä. Hänen tuotantonsa koostuu pääasiassa maalauksista, mutta hän teki myös kirjankuvitusta ja veistoksia. Hänen viimeisiin töihinsä lukeutuu Suonenjoen sankarihautausmaan suunnittelu. Antti Halonen kuoli 1945 Suonenjoella.
Lähteet:
Kettunen, Minna. 2001. Halosen taiteilijasuku. Tammi.
Halosten museosäätiö 35 -vuotta. 2006. Halosten museosäätiön julkaisuja 2/2006, Lapinlahden taidemuseo.
