Häyrylänranta – Etelä-Konneveden portti

Häyrylänrannan punainen venekoppelirivistö tervehtii satamaan saapujia. Kuva: Matleena Vepsäläinen/Rautalammin museo.
Häyrylänranta on veneilijöille yksi Etelä-Konneveden porteista. Nykyään sieltä löytyy Konneveden kunnan venesatama ja uimaranta. Häyrylänrannan näkyvimpänä tunnuksena on punainen venekoppelirivistö, joka kertoo paikan tärkeydestä rantautumispaikkana myös aiemmin.

”Ransporttirannassa

on oeva uimapaikka.

Siellä kelepoo nuorten polskija

ja sukeltaakki vaekka.”

August Marjanen, Konnevesj –runo

Etelä-Konneveden vesistö on ollut alueen asukkaille aina tärkeä liikkumisväylä ja sen kalaisat vedet ovat tarjonneet hyvän ravinnonlähteen. Veneen ja kalastusvälineiden, kuten nuotan, suojaksi monille rannoille rakennettiin koppeli, eli hirsinen järveltä avoin rakennus, johon vene voitiin soutaa sisälle ja vetää vene pois vedestä koppelin lattialle.

Järvenselkiä pitkin taittuivat helposti myös pitkät kirkkomatkat Rautalammin kirkkoon. Kylille muodostui yhteisiä rantoja, joissa kirkkoveneitä säilytettiin. Eräs keskittymä oli Ranta-Häyrilän talon ranta, joka myöhemmin sai nimen Häyrylänranta. Häyrylänrannassa sijaitsi Häyrilän ja Vesterisen seitsenhankainen kirkkovene sekä pukaralaisten, hytöläläisten, hänniskyläläisten ja kärkkääläisten kirkkoveneet. Kirkkoveneiden lisäksi Aura -laiva kuljetti matkalaisia vuorosunnuntaisin Häyrylänrannasta Etelä-Konnevedeltä  ja Pohjois-Konnevedeltä Karinkoskelle, matkalla Rautalammin kirkkoon.

Aura-laiva lähdössä Karinkoskelta Lapinkarilta kohti Valvatinniemeä. Kirkkomatkalaiset ovat Pohjois-Konnevedeltä, Istunmäen suunnalta. Kuva noin vuodelta 1912. Kuva: Janne Pyykönen/Rautalammin museo.
Aura-laiva kuljetti kirkkokansaa vuoropyhin Etelä-ja Pohjois-Konnevedeltä Rautalammin kirkkoon. Kuva: Rautalammin museo.

Häyrylänranta on myös toiminut transporttisatamana, eli tavarankuljetuksen tukikohtana. Transportit ovat olleet sotilaskuljetuksia, joita Häyrylänrannasta tehtiin Konneveden yli. Häyrylän transporttipellolla muistetaan säilytetyn halkoja ennen niiden kuormaamista proomuihin. Häyrylässä oli myös tukkien laskupaikka sekä Konneveden kirkonkylän pyykkiranta vielä 1950-luvulla.

Konneveden kirkon rakentamisen myötä 1920-luvulla kirkkoveneiden kausi päättyi. Häyrylänranta myytiin yksityiseltä omistajalta Konneveden seurakunnalle, mutta sen yhteiskäyttö turvattiin sopimuksessa. Tämän jälkeen punainen venekoppelirivistö rakennettiin pikkuhiljaa veneiden suojaksi.

Häyrylän venekoppelit on suojeltu maakuntakaavalla. Kuva: Matleena Vepsäläinen/Rautalammin museo.

Vuonna 1978 Konneveden seurakunta ja kunta tekivät vaihtokaupan, jossa Häyrylänrannan uimaranta ja koppelialue siirtyi kunnan omistukseen. Tuolloinkin sopimuksella varmistettiin, ettei koppeleiden omistusehtoihin saa puuttua. Koppelit kunnostettiin 2000-luvun alussa ja nykyään maakuntakaavalla suojellut harvinaista rakennusperintöä edustavat koppelit tarjoavat suojaa lähes 30 veneelle.

Häyrylänrannassa on myös kotivene- ja vierasvenelaiturit. Rannassa on lisäksi kahvila-kioski ja alueella järjestetään kesätapahtumia, kuten vuosittainen Häyrylänranta pop & blues-musiikkitapahtuma.

Myllykoski I toimi aikoinaan Myllykosken voimalaitoksen huviveneenä, mutta nykyään sen kyydissä pääsee kiertoajelulle Etelä-Konneveden aalloille. Kuva: Matleena Vepsäläinen/Rautalammin museo.
Häyrylänrannan satamaa. Kuva: Teuvo Vepsäläinen.

Suosittelemme myös

Eino Leino ja Koskenpappilan rapujuhlat

Koskenpappila, joka sijaitsi nykyisen Törmälän alueella, toimi aiemmin Rautalammin kappalaisen virkatalona. Koskenpappilan kesiä värittivät monet kulttuurivieraat, joihin lukeutui myös runoruhtinas Eino Leino. Leino vieraili Koskenpappilassa 1914 rapujuhlilla runoilija Aarni Koudan...

Pitkälahti

Pitkälahden eli aiemman Kirkkolahden rannoilla on asuttu jo vuosisatoja. Nykyisen Finnskog -puiston, Opintien ja Pitkälahdentien risteyksessä sijaitsi seurakunnan omistama Järvisen torppa. Pellon toisella laidalla oli Matilan torppa, ja työväentalon ja...