Konneveden tunnetuin kalamies oli presidentti Urho Kekkonen. Etelä-Konnevedelle presidentti oli löytänyt ystävänsä ja henkilääkärinsä Rikhard Sotamaan kautta. Sotamaan kalamaja sijaitsi Etelä-Konneveden Käpysaaressa. Käpysaari tarjosi lepopaikan kiireiselle päämiehelle ja siellä presidentti sai olla rauhassa kenenkään tai minkään häiritsemättä, saaressa kun ei ollut puhelinta. Veden äärellä presidentti sai keskittyä vain rentoutumiseen ja mielipuuhaansa kalastamiseen.
Etelä-Konnevedellä presidentti kalasti erityisesti Siikakoskella. Siikakosken kalaisissa kuohuissa viihtyvät niin taimenet, harjukset kuin hauetkin. Haukisaalis oli presidentille mieluisa ja erityisen ylpeä hän oli, kun pöydässä oli hänen itse pyytämäänsä kalaa. Siikakoskella Kekkosen luottosoutaja oli Paavo Väisänen. Heittokalastuksen lisäksi Kekkonen kalasti Etelä-Konnevedellä verkoilla ja pilkillä. Kekkosen kalakavereita olivat muiden muassa lääkintäneuvos Rikhard Sotamaa, insinööri Väinö Hintikka, vuorineuvos Kauko Rastas, toimitusjohtaja Kauko Sipponen ja presidentin luottotoimittaja Maarit Tyrkkö.
Kekkonen seurasi myös mielellään Konneveden miesten muikunnuottausta. Muikkukeitto oli Kekkosen herkkua ja rantakalat keiteltiin usein Etelä-Konneveden rannalla kalaretken päätteeksi. Etelä-Konneveden muikku oli Kekkoselle erityisen arvokasta, sillä Kultarannan vesiltä muikkua ei saanut. Konneveden ruisleipä muikkukeiton kanssa nautittuna teki Kekkoseen niin suuren vaikutuksen, että Tammelan emäntä Sylvi Vainio sai 1977 alkaen lähettää viikoittain leipomaansa ruisleipää Kekkoselle Helsinkiin. Kirjeessään Kekkonen kehui leipää: ”Niin oikealla tavalla hapanta en ole aikoihin syönyt. Voisitteko lähettää minulle yhden kookkaan ruisleivän joka paistamisesta. Elän täällä yksin, joten menekki ei ole suuri. Mutta jos voi, miksei syö parhainta.”
Saunan lämmössä presidentti rentoutui. Sauna oli Kekkoselle, kuten monille suomalaisille, pyhä paikka. Sauna tarjosi presidentille fyysisen rentoutumisen ohella mahdollisuuden henkiseen virkistäytymiseen. Kekkosella oli ehdoton sääntö Kultarannan saunaa koskien – siellä ei saanut puhua politiikkaa. Sama sääntö lienee pätenyt myös Etelä-Konnevedellä. Saunassa suurmies sai olla vain mies – ihminen.
Konneveden kunta pystytti Siikakoskelle 1990 muistolaatalla varustetun kivisen muistomerkin kertomaan Kekkosen vierailuista Siikakoskelle.
