Suomen taiteen kultakaudella vaikuttanut Albert Gebhard oli taidemaalari, mutta hän loisti myös kuvituksen saralla ja oli kekseliäs pilapiirtäjä. Gebhard oli myös pidetty opettaja Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jonka rehtorina hän myös sittemmin toimi. Hänen oppilaisiinsa kuuluivat muun muassa savolainen Juho Rissanen ja Gebhardin poikapuoli Väinö Hämäläinen. Gebhard oli mennyt naimisiin Väinö Hämäläisen Emma-äidin kanssa, kun tämän rautalampilaislähtöinen urkurimies Lauri Hämäläinen oli kuollut. Rautalammin museon kokoelmissa on Albert Gebhardin öljyvärimaalaus Knallipääherra vuodelta 1894.
Toholammilta taidetta opiskelemaan
Albert Gebhard syntyi Toholammilla 26.4.1869 metsänhoitaja Albert Fredrik Gebhardin ja Olivia Otteliana o.s. Öhbergin perheeseen. Jo pienestä pitäen piirtäminen kiinnosti Albertia. Nuoren Albertin tie veikin Helsinkiin Suomen Taideyhdstyksen piirustuskouluun, jossa hän aloitti taideopinnot vuonna 1887. Albert Gebhard menestyi opinnoissaan ja taiteessaan hyvin ja siitä rohkaistuneena jatkoi opintojaan Pariisissa Cormonin yksityisakatemiassa ja Académie Julianissa. Gebhard täydensi opintojaan myös Firenzessä.
Perhe
Albert Gebhardin ensimmäinen vaimo oli Emma Hämäläinen, Väinö Hämäläisen äiti ja urkuri Lauri Hämäläisen leski. Avioliitto vuonna 1891 teki vasta vähän yli 20-vuotiaasta Albert Gebhardista isäpuolen Väinö Hämäläiselle ja tämän kolmelle sisarukselle. Emma oli tuplasti Albertia vanhempi. Albert ja Emma saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa Johanneksen vuonna 1894. Johanneksestakin tuli sittemmin taiteilija. Vaikka perhe vietti muutamia kesiään edelleen Rautalammilla, jossa oli Hämäläisten perheen kesäpaikka, Emma lopulta vuonna 1897 myi Rautalammin Koskipään ja vierailut Rautalammille lähes loppuivat. Hurmaava Gebhard oli Emman jälkeen naimisissa vielä neljä kertaa, kahdesti saman naisen kanssa.
Taiteilija
Albert Gebhardia pidetään Suomessa edelläkävijänä piirustuksen saralla ja hän loisti etenkin pilapiirtäjänä. Gebhard paneutui myös maalamiseen, jossa hän menestyi erinomaisesti. Taiteensa aiheet Gebhard löysi usein kansanelämän kuvauksesta ja myöhemmin urallaan hän maalasi muotokuvia. Albert Gebhardin tunnetuimpiin töihin kuuluva maalaus Tukinuittajat valmistui Pariisin maailmannäyttelyyn 1900. Tuolloin Gebhard myös avusti Akseli Gallen-Kallelaa Suomen paviljongin freskojen maalaamisessa. Suomen paviljonki ja sen freskot keräsivät näyttelyssä laajaa kansainvälistä huomiota ja kiitosta. Maailmannäyttelyn kunniaksi pystytetty Eiffel-torni herätti myös kiinnostusta.
Opettaja
Albert Gebhard toimi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opettajana ja vuodesta 1897 alkaen sen rehtorina. Opettajana Gebhard oli hyvin pidetty ja innostava. Gebhardin ystäväpiiri oli laaja ja siihen kuului monet oman aikansa tähdet, kuten muun muassa Eino Leino, Pekka Halonen ja Albert Edelfelt. Taiteenteon ja opettamisen ohella Gebhard vaikutti taide-elämässä ja hänen aloitteestaan perustettiin 1933 Suomen piirtäjäliitto, joka tunnetaan nykyisin nimellä Grafia ry.
