Anna Cristina Ahla syntyi 8.7.1801 Lumijoella Oulun lähellä. Annan isä oli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin vääpeli Petter Ahla (1768-1806) ja äiti siro ja tummasilmäinen kauppiaan tytär Anna Brita Uppström (1775-1845). Avioliitosta syntyi Annan lisäksi kaksi tytärtä Catarina Sofia (1798-1879) ja Beata Lovisa (1803-1877). Kuolinvuoteellaan vuonna 1806 Oulussa Petter pyysi lankoaan, Rautalammin kappalaista Jacob Uppströmiä huolehtimaan perheestään.
Anna, sisaret ja äiti muuttivatkin vuonna 1807 Uppströmin luokse Konnekosken läheisyydessä olevaan Rautalammin Kosken pappilaan eli nykyiseen Törmälään. Jacob oli naimisissa Katarina Elisabeth Eschnerin kanssa (1777-1858). Annan äiti Anna Brita muutti asumaan Mäkäräniemen taloon vuonna 1809 ja avioitui Juho Pöyhösen kanssa 29.6.1810. Tyttäret jäivät Kosken pappilaan.
Tyttäret saivat kasvattivanhempiensa luona kulttuurikodissa erinomaisen kasvatuksen. Kappalainen kohteli pohjalaisia tyttöjä kuin omia lapsiaan ja sisarukset pääsivät osallisiksi kotiopetuksesta aina vieraita kieliä myöten. Annasta tuli enonsa suosikki. Eno opetti Annalle kaiken minkä hän itse osasi, kieliä ja luonnonhistoriaa. Jacob Uppstömin vaimo eli Kajsie -täti oli käytännön ihminen, taitava silmäsairauksien parantaja, mutta ankara emäntä. Hän laittoi tytöt töihin, muun muassa kutomaan ja tekemään kynttilöitä. Anna Ahla muutti 13-vuotiaana vuonna 1814 nimismies Carl Forsténin omistamaan Siikakosken Hinkkalan taloon.
Jacob Uppström kuoli vuonna 1820. Vihta-Paavo kuvaili kuoleman: ”Mitäs muistat Rautalampi Tämän vainajan tavoista? Täm’ oli täynnä laupeutta. Vaan ei yhtään ylpeyttä; Omilleen oli suloinen, Otollinen ou’oillekin. Taitavammille tasainen, Eikä tyly tyhmillenkä. Otti alhaisten asiat Hetikohta korvihinsa; Ne kun neuvoa kyseli, Saivat selvän joh’atuksen, Jotka oppia anoivat, saivat vissit vastaukset; vanhat harmajat halaili Saaha häntä seuroihinsa, Nuoret kanssa kaipasivat Tulla kanssansa tutuiksi.”
Uppströmin leski joutui muuttamaan armovuoden jälkeen pois Kosken pappilasta. Leski muutti vuonna 1821 Laakkolan mökkiin ja edelleen parin vuoden kuluttua Siikakosken Hinkkalaan mukanaan Beata Lovisa.
Anna oli kuvankaunis, lempeä, hento ja viehättävä nuori nainen, johon säätyläisnuorukaiset ihastuivat. Kosijoina olivat muun muassa tilanomistaja Fredrik Östling (1801-1863) Laakkolasta ja opettaja, maisteri Wilhelm Boxström pappilasta.
Tulevan kansallisen suurmiehen Johan Vilhelm Snellmanin (1806-1881) äiti Maria Magdaleena oli kuollut vuonna 1814. Isä merikapteeni Henrik Kristian Snellman (1777-1855) oli solminut pian uuden avioliiton itseään paljon nuoremman Katariina Sofia Ahlan (1798-1879) eli Anna Ahlan siskon kanssa vuonna 1820 Alahärmässä.
Kiivasluonteinen ja jykeväpiirteinen Johan Vilhelm rakastui tulisesti äitipuolensa nuorempaan sisareen Annaan. Tunteet olivat molemmin puolisia ja nuoret lupautuivat toisilleen ja menivät salaa kihloihin. Snellman opiskeli vuodesta 1822 lähtien Turussa ja Turun palon jälkeen vuodesta 1828 lähtien Helsingissä.
Anna Pietarin seurapiireissä
Samoihin aikoihin Uppströmien kanssa Koskenpappilan lähistöllä Koskensaaren kartanossa asuivat eversti Otto von Fieandt (1762-1823) ja vaimonsa Ulrika Rehbinder (1774-1848) perheineen vuosina 1794-1818. Tytär Otteliana von Fieandt (1806-1868) oli Annan ystävä. Vapaaherratar von Fieandt pyysi nuorta Annaa seurakseen Pietarin matkalleen 1820-luvun alkupuolella. Se oli Kajsie -tädin mielestä höntäilemistä, sillä vajaa kolme vuotta sitten Anna oli vieraillut Pohjanmaalla sisarensa luona, joka oli avioitunut merikapteeni Snellmanin kanssa. Myös Ulrika von Fieandtin poika oli ihastunut Annaan. Anna ei kuitenkaan lämmennyt pojan tunteille ja poika oli syömättä ja juomatta viikon eikä avioitunut koskaan.
Rautalammin Haapasalmen kartanossa Etelä-Konneveden rannalla asui tuolloin Rehbindereitä. Paroni Otto von Rehbinderin perheeseen kuului muun muassa tytär Ottiliana Augusta (1808-1878), joka lienee myös kuulunut Annan tuttavapiiriin.
Anna matkusti Ulrika von Fieandtin seurassa Rautalammilta Pietariin hevosella. Viipurissa he majoittuivat Linnakadulla kauppias Bartramin talossa, joka myöhemmin tunnettiin kauppaneuvos Wahlin talona. Johan Bartramin tyttärien Catarinan ja Elisabetin mielestä Annalla oli aivan liian vähän hienoja asuja, ainoastaan seitsemän valkoista leninkiä. Sisarukset antoivat omista tavaroistaan yhtä ja toista Annan matka-arkkuun, muun muassa ihastuttavan bonetti-päähineen.
Anna seurueineen asui Pietarissa Robert Henrik Rehbinderin luona, joka oli Ulrika von Fieandt veli. Kreivi Robert Henrik Rehbinder oli Pietarissa ministerivaltiosihteerinä, hän esitteli ja puolusti keisarille Suomen asioita. Juristin koulutuksen saanut R. H. Rehbinder oli Suomen suuriruhtinaskunnan kannalta erittäin merkittävä henkilö ja oli luomassa Suomen autonomista asemaa. Hän tuli tunnetuksi diplomatiastaan ja suhteistaan Venäjän korkeimpiiin virkamiehiin. Keisari myönsi hänelle salaneuvoksen arvonimen. Ruotsin vallan aikana hän oli verkostoitunut Suomen ja Ruotsin aateliston kanssa. Rehbinder oli avioitunut 1805 Tukholman Drottningholmissa Anna Elisabeth Charlotta Hedenbergin kanssa, joka oli tottunut seurapiirielämään. Perheeseen ei syntynyt lapsia, mutta he adoptoivat pojan ja tyttären. Rehbindereiden talo Pietarissa oli hulppea.
Rehbindereiden luona Pietarissa oli myös eräs toinen nuori neito, jonka tarkoitus oli samoin osallistua talven huvielämään. On jäänyt epäselväksi oliko hän Annan ystävä Ottilia von Fieandt.
Ensimmäisissä tanssiaisissaan, jotka järjestettiin Rehbindereiden luona, Anna esiintyi valkoisessa leningissä ja hänen hiuksissaan oli koristeena valkoisia lumpeenkukkia. Ystävätär oli pukeutunut ruusunpunaiseen leninkiin ja hänellä oli hiuksissaan puolestaan ruusuja. Anna herätti vilkasta mielenkiintoa kauneutensa ja viehättävän olemuksensa tähden. Kavaljeerit seisoivat jonossa saadakseen tanssia hänen kanssaan. Illan mittaan hänet esiteltiin eräälle ranskalaiselle diplomaatille, taustoiltaan rikkaalle ja hienostuneelle Faivrelle.
Faivre jumaloi Annaa. Anna ei osannut ranskaa, mutta Faivre oppi muutamassa viikossa ruotsia. Kerran Faivre sanoi Annalle, että mitä ikinä hän haluaisi, hän hankkisi sen. Anna toivoi metsämansikoita. Oli keskitalvi, mutta ei kulunut kauaakaan, kun kavaljeeri tuli metsämansikoiden kanssa. Faivre kertoi Annalle rakkaudestaan ja kosi Annaa. Koko seurapiiri odotti nuorenparin edesottamuksia ja kihlauksen julkistamista. Vapaaherratar von Fieandt kannusti Annaa hyväksymään kosinnan, mutta Anna kieltäytyi. Faivren oli luovuttava toivosta.
Takaisin Rautalammille
Pietarin matkan jälkeen Annalla oli kotona Rautalammilla paljon tekemistä. Anna kutoi kapioitaan ja odotti Snellmania luokseen. Snellman vieraili usein opiskelukaupungistaan käsin Rautalammilla. Matka oli pitkä ja tuohon aikaan vaivalloinen kulkea ja se kesti monta viikkoa. Matkanteko tapahtui kestikievareiden kautta, joista seuraavaan kyydittiin hevosella ja reellä tai kieseillä.
Nuoret rakastavaiset pitivät yhteyttä toisiinsa myös kirjeiden avulla. Posti saapui 1800-luvun alkupuolella Rautalammille kerran kuukaudessa pitäjän keskustassa olevan kirkkoherran pappilaan, joka toimi eräänlaisena postikonttorina. Pappilasta noudettiin sunnuntaisin posti koteihin ja jätettiin lähtevät kirjeet postilaukkuun. Kirkkoherra Johan Boxströmin (kirkkoherrana Rautalammilla 1822-1836) pojat olivat ihastuneet Annaan (toinen heistä oli Wilhelm Boxström 1810-1845, FM 1836, pappi 1842, opettaja Kuopiossa 1836-), ja pimittivät nuorenparin kirjeenvaihdon. Annan ja Johanin sydämet särkyivät, kun lisäksi levisi huhuja, että Johan oli hylännyt Annan ja löytänyt Tukholmasta uuden morsiamen. Kajsie-täti puolestaan yritti suostutella Annaa avioitumaan rikkaan Östlingin kanssa ja unohtamaan köyhän opiskelija Snellmanin, kun ikääkin oli jo yli 25 vuotta.
Anna muutti Hinkkalasta kesäkuussa 1829 Kurkilammin taloon yhdessä kasvattiäitinsä ja Beata -sisaren kanssa. Anna kihlautui yllättäen vuonna 1829 Kurkilammen talon esikoispojan Kalle Pakarisen (1810-1883, myöhemmin Carl Backman) kanssa. Hän oli pitkä ja komea mies. Suvun juuret olivat alunperin Pohjanmaalla. Anna ja Kalle kuulutettiin avioliittoon syyskuussa 1829.
Snellman aavisteli, että jotain outoa oli tapahtunut, kun kirjeitä ei enää Annalta tullut. Niinpä viimein hän lähti tapaamaan Rautalammille morsiantaan. Anna löytyi Kurkilammen talosta häitä valmistelemasta. Järkytys oli suuri synkkänä syysiltana, kun petos paljastui. Anna sai kuulla, että Johanin tunteet olivat olleet koko ajan ennallaan, ja että heidän yhteydenpitonsa oli tahallisesti katkaistu. Anna oli jo kuulutettu avioliittoon Kalle Pakarisen kanssa ja hän ei enää halunnut tehdä kolmatta ihmistä onnettomaksi. Johan Vilhelm lähti murheen murtamana samana iltana takaisin Helsinkiin.
Anna Ahla ja Kalle Pakarinen avioituivat Kurkilammella 8.11.1829. Perheeseen syntyi kolme lasta; Carl Wilhelm syntyi 3.11.1830, Amanda Serafia 9.8.1836 ja Herman 25.11.1837. Annan sisar Beata Lovisa Ahla avioitui puolestaan rautalampilaisen pitäjänsuutari ja tilanomistaja Carl Strandmanin (1799-1877) kanssa.
Elämä perheenäitinä Kuopiossa
Anna Ahla muutti perheineen vuonna 1839 Kuopioon ja Kurkilampi myytiin Juho Petter ja Samuli Vauhkoselle. Annan perheen sukunimi muutettiin Backmaniksi. Carl Backman toimi kauppiaana. Perhe asui Kuopion keskustassa, mutta he muuttivat usein. Kerrotaan, että Backman joutui talousvaikeuksiin, sillä hänen mielenkiintonsa kohdistui hevoskauppoihin ja majataloelämään. Carl Backmania sakotettiin esimerkiksi vuonna 1840 uhkapelin vuoksi. Annan tytär Amanda on muistellut, että äitinsä elämä meni kohti koettelemuksia, surua ja ajoittaista epätoivoa. Äidin vastuulle jäivät lapset ja taloudenhoito.
Kansallinen herättäjä Johan Vilhem Snellman valittiin Kuopion oppikoulun rehtoriksi ja sanomalehtimieheksi vuonna 1843. Snellman opetti koulussa nuoruuden kihlattunsa vanhinta poikaa, joka oli ollut koulun oppilaana vuodesta 1840 lähtien. Kerrotaan, että Snellman vieraili usein Backmannien kotona, mutta hän oli aina jäykkä ja kylmä eikä koskaan viitannut hänen ja Annan aiempaan suhteeseen.
Maisteri Wilhelm Boxström oli vieraillut Annan luona Kuopiossa ja tunnusti, että hän oli syypää Annan syvää epäonneen, koska hän oli Annan kotiuduttua Pietarista, Fredrik Östlingin kehotuksesta anastanut sekä Snellmanin että Annan kirjeet. Hän kertoi syvästi katuvansa tekojaan ja Anna antoi hänelle lempeydessään anteeksi. Boxströmin maine koulun opettajana oli huono hänen epäsäännölisen elämänsä tähden. Kun Boxström meni rehtori Snellmanin luo tunnustamaan tekonsa, hän ei edes ehtinyt aloittaa tunnustusta, kun Snellman ajoi hänet jo ulos.
J.V. Snellmanin oppilaana Kuopiossa oli myös tuleva Rautalammin piirilääkäri J.W. Roschier.
Snellman avioitui 39-vuotiaana vuonna 1845 apteekkarin tyttären 17-vuotiaan Anna Loviisa Wennerbergin kanssa. Avioliitto ei ollut onnellinen. Perhe muutti vuonna 1849 Helsinkiin. Snellmanista tuli kuuluisa valtiomies, jolla on valtaa ja vastuuta. Nouseva kansakunta oli hänen suurin saavutuksensa.
On nähty kohtalon ivana, että Pakarinen muutti sukunimensä ruotsalaiseksi Backmaniksi, kun samassa kaupungissa asui vaimonsa entinen rakastettu, joka oli henkeen ja vereen suomalaisuusaatteen kannattaja. Annan olemuksessa kuulema näkyi aivan erityistä lämpöä, kun kansallisesta suurmiehestä hänen seurassaan keskusteltiin, mutta itse hän ei menneestä suhteesta halunnut puhua.
Kerrotaan, että vuonna 1864 Anna oli tyttärensä Amandan kanssa Helsingissä ja törmäsi sattumalta vapaaherratar von Fieandtin tyttäreen Ottiliaan. Ottilian kehotuksesta Anna vieraili entisen sulhasensa Snellmanin luona ja kertoi hänelle Boxströmin konnanteosta. Annan kasvot loistivat suuresta onnesta hänen palatessaan käynniltään Snellmanin luona. He kaksi eivät sen jälkeen enää tavanneet toisiaan.
Anna Ahla kuoli Karjalassa Impilahdella kunnanlääkärinä toimineen Herman -poikansa luona 11.7.1883. Poika hoiti äitiään viimeiset vuodet. Anna haudattiin Impilahdelle. Carl Backman kuoli 30.7.1883 tyttärensä luona Nurmeksessa.
”Paljon elämä lupaa ja antaa, ottaa ja riistää. On kuitenkin jotakin, joka säilyy iän kaiken särkymättömänä syvällä sydämessä – muisto nuoruuden rakkaudesta.” Rolf Roschier 1946
(Asiakirjojen käännös: Lena Lindroth-Vesterinen)
