Noitanen – arvoituksellinen muinaisuistin
Noitasen muinaisuistin on Rautalammin museon arvoituksellisimpia esineitä. Ainutlaatuisen kuparisen uistimen kerrotaan löytyneen Pohjois-Konneveden Noitasaaresta, eli Noitasesta. Kauniisti koristeltu ja kookas muinaisuistin on syntynyt taitavan vaskisepän käsissä ja onkin syytä epäillä, onko sitä käytetty kalastamiseen? Muinaisuistin on voinut olla myös kalastajan keino varmistaa saalis – uhrilahja vedenväelle. Tähän viittaisi myös esineen löytöpaikan nimi. Noita ei alun perin viitannut pahaan, vaan oli yhteisönsä tärkeä jäsen, parantaja ja auttaja.
Majakangas – rautakauden soturin jäljillä
Majakangas Konnevedellä kätkee sisäänsä monia ihmiselämän kerrostumia. Katsoessamme kaunista mökkimaisemaa, emme tule ajatelleeksi, että paikka on ollut asuttu jo tuhansia vuosia sitten kivikaudella. Vielä jännittävämmäksi rauhallinen maisema muuttuu, kun saamme tietää, että siellä sijaitsee rautakaudella eläneen miehen hauta. Kuka tämä mies oli? Kuinka hän eli? Ja mitä hänen hautansa kertoo rautakauden Etelä-Konnevedestä?
Siimarinsaaren kalmisto – rautakauden miehen haudalla
Etelä-Konneveden rannat sulkevat syliinsä arvoituksia, jotka avautuvat vähitellen niille, jotka osaavat katsoa. Tarvitaan tietoa, sopivaa innostusta ja tuuriakin, metallinilmaisin piippaa ja jälleen on paljastunut uusi korvaamattoman arvokas kappale esi-isiemme elämästä Etelä-Konneveden rannoilla. Siimarinsaareen kätkeytyy polttohauta, josta rautakauden ihminen on saanut viimeisen leposijansa kauniissa Etelä-Konneveden maisemissa.
Toholahti
Toholahti avaa kylän raitin arvokkaasti Rautalammin sisääntuloporttina on etelässä Toholahden silta. Sillalta avautuu vuosisatainen kulttuurimaisema Äijäveden rannoille. Keski-Suomen ja Savon rajamailla sijaitsevassa Rautalammin emäpitäjässä asui joukko merkittäviä virkamiehiä, jotka sääty-yhteiskunnassa kuuluivat sosiaalisen statuksensa perusteella tavallisen rahvaan yläpuolelle. Virkatalot ja kartanot keskittyivät Äijäveden rannoille. Sillasta näkyy Lassilan vanha virkatalopaikka, ja Pappilan rannasta saattaa nähdä Toholahden yli aina etelärannalla sijaitsevaan Ropolaan saakka. Suonenjoen suunnasta tullessa […]
Pynnölänniemi – rautakauden pihapiirissä
Konneveden Pynnölänniemi lähellä Häyrylänrantaa avaa näkymän Etelä-Konneveden kiehtovaan rautakauteen. Pynnölänniemeltä löytyneet rautakautiset puukot, nuolenkärki, sormustin ja harvinainen pyypilli kertovat ihmisten elämästä ja mahdollinen hevosenkenkälöytö piirtää esiin ihmisen kumppanin ja apurin. Varmuutta asiasta ei vielä ole, mutta Pynnölänniemi saattaa olla ensimmäinen alueelta löytynyt rautakauden asuinpaikka – rautakauden ihmisen koti.
Merkkejä muinaisista ihmisistä
Etelä-Konneveden maisema on muovautunut nykyiselleen viimeisimmän jääkauden jälkeen, joka päättyi noin 11 500 vuotta sitten. Tuhansien vuosien kuluessa Etelä-Konneveden maisema on noussut esiin ensin muinaisen Yoldiameren ja sitä seurannen Ancylusjärven uumenista. Veden alta vapautunut maa on tarjonnut asuinpaikkoja eläimille ja ihmisille. Alueelta on löytynyt useita merkkejä siitä, että se on houkutellut asujia jo kivikaudella, tuhansia vuosia sitten.