Häyrylänranta – Etelä-Konneveden portti
Häyrylänranta on veneilijöille yksi Etelä-Konneveden porteista. Nykyään sieltä löytyy Konneveden kunnan venesatama ja uimaranta. Häyrylänrannan näkyvimpänä tunnuksena on punainen venekoppelirivistö, joka kertoo paikan tärkeydestä rantautumispaikkana myös aiemmin.
Kirkkovene Kuikka – kirkkomatkalla
Ennen Konneveden itsenäistymistä kirkkomatkat Etelä-Konneveden alueelta suuntautuivat Rautalammin kirkkoon. Kirkkovene Kuikan kyydissä Konneveden variskyläläiset matkasivat lukuisat kerrat Rappaatlahden valkamasta Rautalammille. Kirkkovene oli kätevin keino päästä emäpitäjän keskukseen vesistöjen ääriltä ennen tieverkon kehittymistä. Kirkkomatkoilta haettiin kirkonmenojen ohella virikkeitä arkeen, solmittiin kontakteja ja hoidettiin asioita. Kirkkomatkalla hyvä matkaeväs oli perinteinen savolainen kalakukko, joka sai tällä alueella aivan omanlaisensa erityispiirteen – kantorivan. Kirkkovene Kuikka on Pohjois-Savon ainoa museoitu kirkkovene ja se sijaitsee Rautalammin museon ulkomuseoalueella.
Pietari Brahen tie – matkareitti kievarista kievariin
Rautalammin ja Konneveden läpi kulkeva tie on osa vuonna 1786 valmistunutta Kuopio-Vaasa tietä. Tie helpotti postin ja matkalaisten liikkumista alueelle. Tietä pitkin kuljettiin hevoskyydillä kievarista kievariin, joissa levättiin ja vaihdettiin hevoset levänneisiin sekä kuultiin tuoreimmat uutiset. Tie on nähnyt monta kulkijaa ja kuullut lukemattomia tarinoita. Tietä pitkin liikkuivat niin kauppiaat ja matkalaiset kuin sotajoukot ja ennen tien valmistumista väylää pitkin matkasi itse Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe tarkastaessaan Ruotsin valtakunnan itäosia.
Maailmaa mittaamassa – Struven pisteet Silmutmäki ja Kilpimäki
Eräs Venäjän keisarikunnan mittavimmista hankkeista oli ryhtyä selvittämään maapallon muotoa ja sen mittoja. Tehtävää hoitamaan valittiin saksalainen tähtitieteilijä Georg Wilhelm Struve (1793-1864). Struve ryhtyi työhön, joka ulottui viidelle vuosikymmenelle ja kattoi noin 2820 kilometrin pituisen matkan Mustaltamereltä Jäämerelle. Struven kolmiomittauspisteet löytyvät Rautalammin Kilpimäen ja Konneveden Silmutmäen laelta. Struven ketju kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Kohtalon siivillä – Etelä-Konneveden lentoturmat
Talvi- ja jatkosodan aikaan sota ei vaatinut uhreja ainoastaan rintamalla. Etelä-Konnevesi toimi näyttämönä kahdelle traagiselle lento-onnettomuudelle, jotka vaativat viiden suomalaisen sotilaan hengen. Timosensalmessa lähellä Kivisalmea, Konneveden ja Rautalammin rajaa, on lentoturmien muistomerkki, joka kunnioittaa menehtyneitä ja muistuttaa historiamme vaikeista ajoista.
Lanstut – elävien ja kuolleiden rajalla
Lanstun saaret keskellä Etelä-Konnevettä kertovat kiehtovasti entisaikojen uskomuksista. Saarilla on ollut useita karsikkopuita, joihin on tehty merkintöjä vietäessä vainajaa kirkkomaahan. Merkinnöillä on ollut maaginen tarkoitus: niiden on ajateltu estävän kuolleen paluu elävien pariin. Karsikot ovat olleet elämän ja kuoleman rajapyykkejä, joita kuolleen henki ei voi ylittää. Karsikot liittyvät myös vainajien kunnioittamiseen ja muistamiseen.