Käpynän ukko ja akka – kasvoja kalliossa
Etelä-Konneveden kaakkoisosassa lymyää salaperäisiä asukkaita. Veden äärelle ojentuvan Käpynänvuoren kallioseinämästä erottuu kahdet kasvot. Heistä tunnetumpi on Käpynän ukko, jyhkeä kivikasvo, joka myhäilee ohikulkijalle. Käpynän akka hahmottuu ukosta oikealla ja on tätä paljon pienikokoisempi, vaikkakin yhtä lempeästi hänkin vierailijoita tervehtii. Käpynän ukko ja akka näyttäytyvät vain vesillä tai jäällä liikkujalle. Etelä-Konneveden kartoittamattomat vesistöt taittuvat tällä suunnalla parhaiten kanootilla, jonka voi laskea vesille Hanhitaipaleen kalasatamasta. Talvisin paikalle voi pyrkiä jäitä pitkin.
Majaniemen maisemissa – Koskenpapin kalamajalla
Etelä-Konneveden itärannalla sijaitseva Majaniemi aivan Enonniemen retkeilyreitin eteläpuolella oli 1900-luvun alussa Rautalammin kappalaisen Wilhelm Palmrothin ja tämän perheen kesäinen piilopirtti ja kalamatkojen tukikohta. Kalamajalle matkattiin Koskenpappilasta nykyisen Törmälän alueelta joko läpi metsien tai vesiteitse Konnekosken kautta. Kalamajan maisemissa viihtyi myös tunnettu säveltäjä Yrjö Kilpinen, jonka revolveri tarjosi papin pojille unohtumattomia elämyksiä.
Niemelä ja Äijäveden pohjois-osa
Niemelä Äijäveden rannalla pappilasta etelään sijaitsi 1700-luvun lopulla kuusi Isonpappilan torppaa. Isopappilaa isännöi kirkkoherra. Lukkarin asuttama Niemelän torppa sijaitsi nykyisen seurakuntatalon kohdalla. Paikka siirtyi Rautalammin ensimmäisen apteekkarin Johan Jäderholmin haltuun vuonna 1867. Apteekkari harrasti puutarhanhoitoa. Hän istutti pihan reunaan esimerkiksi paikallisesti hieman eksoottisia lehmuksia. Apteekki toimi rannan tuntumassa vuoteen 1933, jolloin apteekkari Kiiliäinen muutti Niemelän matkustajakodiksi. Rakennus tuhoutui tulipalossa […]
Hinkkalan kansanrunoilija – Albert Kukkonen
Etelä-Konneveden Hinkkalassa eli eräs Rautalammin tunnetuista kansanrunoilijoista, Albert Kukkonen (1835-1918). Kukkonen isännöi Hinkkalan suurtilaa yhdessä tomeran vaimonsa Josefinan eli Miinan kanssa. Kukkosta arvostettiin paikkakunnalla ja hänellä oli myös monia luottamustoimia. Runouden pariin Albert Kukkonen syventyi erityisesti vanhemmalla iällä. Albert Kukkonen oli pidetty juhlarunoilija ja hänet tunnettiin myös pitäjän ulkopuolella. Albertin ja Miinan tytär Aina Peura perusti Rautalammin museon.
Pirkkala – Taiteen tekijöitä ja kansakouluvaikuttamista
Konneveden Pirkkalan torppa on lähettänyt maailmalle lahjakkuuksia. Vaatimattomista oloista Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi kohosi Pirkkalan poika Lauri Hämäläinen. Lauri Hämäläisen poika Väinö Hämäläinen tunnetaan puolestaan rakastettuna taidemaalarina. Väinö Hämäläisen maalaama alttaritaulu löytyy Rautalammin kirkosta. Pirkkalan talon toinen poika Matti Lohi puolestaan oli Rautalammin kirkonkylän kansakoulun ensimmäisiä opettajia ja Rautalammin peruskoulu tunnetaankin Matti Lohen kouluna.
Kaarlo Hemmo Tiihonen – Haapasalmen murrekirjailija
Murrekirjailija ja valtiopäivämies Kaarlo Hemmo Tiihonen (1858-1940) oli kotoisin Haapasalmen kartanosta, Etelä-Konneveden rannalta. Tiihonen tunnettiin toimittajana, runoilijana, kirjailijana, joka käytti sujuvasti savon murretta ja teki sitä tunnetuksi. Kaarlo Hemmo Tiihonen oli mukana myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa edustaessaan talonpoikaissäätyä v. 1904-1905 valtiopäivillä. Tiihonen oli omana aikanaan suosittu ja tunnettu humoristi, joka toi teoksissaan esiin talonpojan näkökulman piikitellen isäntiä ja herroja.