Koskensaaren sotapäällikkö – Otto von Fieandt
Jo lapsena armeijaan liittynyt omapäinen Suomen sodan sotapäällikkö Otto von Fieandt (1762 – 1823) tunnetaan Vänrikki Stoolin tarinoista, mutta hän oli tuttu hahmo myös Rautalammilla. Otto von Fieandt johti Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiä, johon Rautalammin komppaniakin kuului ja hän asui Rautalammilla Etelä-Konneveden kansallispuistomaisemissa Koskensaaren kartanossa. Rautalammin museon ulkomuseoalueella on säilynyt Koskensaaren aitta, joka siirrettiin museon pihaan 1961 Koskenkartanon tilalta.
Kekkosen kalavesillä – Siikakoski
Kenties tunnetuin Etelä-Konneveden kesävieraista oli presidentti Urho Kekkonen (1900-1986). Suomen pitkäaikaisin presidentti viihtyi Etelä-Konneveden saarissa ja etenkin Siikakosken maisemissa mielipuuhassaan kalastamassa. Kerrotaan, että erityisen innokkaasti presidentti odotti rannalla herkkunsa muikkukeiton valmistumista. Kekkonen vieraili alueella 1964 alkaen aina 18 vuoden ajan ja hän ystävystyi monien paikallisten kanssa.
Eino Leino ja Koskenpappilan rapujuhlat
Koskenpappila, joka sijaitsi nykyisen Törmälän alueella, toimi aiemmin Rautalammin kappalaisen virkatalona. Koskenpappilan kesiä värittivät monet kulttuurivieraat, joihin lukeutui myös runoruhtinas Eino Leino. Leino vieraili Koskenpappilassa 1914 rapujuhlilla runoilija Aarni Koudan kanssa, mutta kaikki ei mennyt aivan suunnitellulla tavalla. Ravut eivät runoniekalle maistuneet, mutta osaatko arvata miksi?
Kolmen vuoren kiertäjät – Toivo Kuula ja metsästyskoira Pyry
Säveltäjämestari Toivo Kuula tunnettiin Rautalammilla mietiskelevänä metsänkävijänä. Kuulan mielipuuhaa oli vaellella Etelä-Konneveden kansallispuistoon nykyisin kuuluvan Kolmen vuoren kierroksen maisemissa. Kuula tunnettiin luonnonystävänä ja metsästäjänä ja vaelluksille häntä uskollisesti seurasi Koskenpappilan metsästyskoira Pyry – ”maailman musikaalisin koira”. Kalajan maisemat vaikuttivat syvästi Kuulaan ja innoittivat häntä säveltämään.
Riihen ja pajan haltiat – Kärkkäälän alueen maagisia kohtaamisia
Entisaikojen ihmisten maailmaan kuuluivat monet henget ja haltiat, jotka auttoivat ihmisiä, mutta saattoivat suuttuessaan myös vahingoittaa ja sairastuttaa ihmisiä. Vedellä ja metsällä oli omat haltiansa, jotka saattoivat vaikuttaa metsästys- ja kalaonneen. Ihmisasutukseen liittyi omat haltiansa. Talolla oli oma haltiansa samoin piharakennuksilla, joissa käsiteltiin viljaa tai valmistettiin työkaluja. Kärkkäälän kylään liittyy useita tarinoita siellä vaikuttaneista haltioista.
Mustasaaren taika-aarre – aarteita kartalla
Suomalaiseen tarinaperinteeseen sisältyy monia tarinoita maagisista aarteista. Satumaisia rikkauksia löytäjälleen lupaavat aarteet ovat kuitenkin löydettävissä vain tietyillä hyvin tarkoin määritellyillä keinoilla. Ehtojen on täytyttävä, jotta aarteen voi löytää ja varsinkaan pitää itsellään. Tarinan mukaan Mustasaaressa on aarre, mutta miten sen voi löytää? Entä Pukosensaaren, Pukkisaaren tai Kirvessaaren aarteet?