Konnekosken kohtalokkaat kuohut
Rotkomaisen kapea Konnekoski yhdistää Hankaveden Etelä-Konneveteen. Sen kautta kulkevat Pielaveden, Nilakan, Niiniveden ja Iisveden vedet Etelä-Konneveteen, joka on kansallisvedeksi nimetyn Rautalammin reitin keskusjärvi. Kosken hapekkaissa kuohuissa viihtyvät kalat ja Konnekoskella toimi aikoinaan myös kruununkalastamo. Koski on maisemallisesti idyllinen. Kauniissa kuohuissa välkehtii myös tummia sävyjä. Ne kätkevät alleen synkkiä kohtaloita.
Keskusraitti
Keskusraitti on kuin sydänvaltimo Kirkonkylän halkaiseva raitti on muotoutunut kirkon länsipuolitse kulkeneen Vaasan ja Kuopion välisen maantien linjaan. Se alkaa etelässä Toholahdesta ja päättyy Vesannolle kääntyvän tien risteykseen.Valtakunnallisesti merkittävä keskusraitti, kirkonkylän sydänvaltimo, käsittää kirkkopuiston, koko hautausmaan ja niiden vastakkaisella puolella olevat tontit Urheilijantieltä Pilvenpiirtäjään. Raitin varrella on tallella muutamia vanhoja liiketaloja kuten vanha apteekki, Pilvenpiirtäjä, […]
Pyysalo – Konneveden vanhin kesämökki
Iso-Pyysalon upea hiekkaranta kuuluu nykyisin Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Pitkä hiekkaranta ja loivasti syvenevä kirkas vesi houkuttelevat venekuntia viettämään kesäpäiviä Pyysaloon. Moni on saattanut huomata Pyysalon länsikärjessä kalliolla kohoavan mökin, mutta harva tietää, että se on kenties Konneveden vanhin kesämökki.
Konneveden koskireitti – Seitsemän kosken partaalla
Konneveden upea koskireitti yhdistää Etelä-Konneveden ja Kynsiveden toisiinsa. Seitsemän kosken ketjuun kuuluvat Siikakoski, Taikinainen, Karinkoski, Kellankoski, Yläisenkoski, Keskisenkoski ja Hannulankoski. Koskireitillä on liikkunut aikojen saatossa niin kalastajia kuin tukkeja metsäteollisuuden tarpeisiin. Koskien varsille on syntynyt myös alueen varhaisinta teollisuutta – vesikäyttöisiä myllyjä ja sähkövoimaloita. Nykyisin kosket tunnetaan perhokalastajan paratiisina ja upeana melontareittinä.
Kasketut saaret ja rannat – Kypäri, Suosalo ja Loukkulahti
Etelä-Konneveden saaret tarjoavat nykyisin virkistystä retkeilijöille ja suojapaikkoja linnustolle, mutta aikanaan myös saaria käytettiin viljelysmaana. Kaskeaminen oli ennen tärkeä elinkeino ja myös saaret kaskettiin, jotta niitä voitiin viljellä. Yleisin hedelmällisestä tuhkasta noussut sato oli kaskiruista, mutta myös nauriiden kasvatus oli yleistä. Etelä-Konneveden kaskiperinteestä kertovat nykyisin nauriskuopat, joita on löytynyt Kypäristä, Suosalosta ja Loukkulahdesta. Kaskeaminen oli myös ensimmäisiä suomalaisia vientiteknologioita. Kaskeamistaidon veivät Ruotsin ja Norjan metsiin sekä Pohjois-Amerikkaan savolaiset siirtolaiset.
Kivisalmi – silta yli rajojen
Kivisalmen silta yhdistää Konneveden ja Rautalammin kunnat sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnat toisiinsa. Kivisalmessa kohtaavat avara Pohjois-Konnevesi ja pienten saarien täplittämä Etelä-Konnevesi. Kivisalmi on nähnyt monta matkalaista. Sen ylittävä tie on osa vanhaa Kuopio-Vaasa maantietä, jonka juuret ovat 1700-luvulla. Kivisalmessa toimi kestikievari vielä 1900-luvun alun vuosikymmenillä ja nykyään ruokabaari Kivisalmen kievari ravitsee matkailijoita kesäisin. Satama tarjoaa levähdyspaikan veneilijöille. Satamasta löytyy myös matkamiehen karsikko, johon voi kaivertaa oman viestinsä vierailustaan. Kivisalmessa tapahtui ennen sillan rakentamista lossionnettomuus, jonka muistomerkki on Kivisalmen satamassa.