Katsomasaaret ja Venäläissaaret – Isovihan tarinoita
Etelä-Konneveden saaret kantavat monia muistoja historiamme vaikeistakin vaiheista. Tarinaperinne avaa omalta osaltaan paikannimiä. Katsomasaaret ja Venäläissaaret, joita Etelä-Konnevedessä on kaksi eri puolilla järveä, kertovat Isovihan ajasta, kun maamme oli venäläismiehityksen alainen. Ryöstelyä ja tuhoa paenneet ihmiset piilottelivat salomailla ja saarissa. Toiset tarinat kertovat vastarinnasta, kuinka neuvokkaat paikalliset onnistuivat huijaamaan venäläissotilaita.
Riierinnanmäki – paronittaren kohtalokas matka
Etelä-Konneveden koillisrannalla ennen sijainneen Haapasalmen kartanon tienoilla on mäki, johon liittyy tarina traagisen kohtalon kärsineestä paronittaresta. Kyseessä on Riierinnanmäki, joka sijaitsee Haapasalmen talolle laskeutuneella tiellä, nykyisen Järvisalon talon kohdalla. Vapaaherra Otto von Rehbinderin vaimo Agatha menehtyi paikalla kohtalokkaana iltana 1831.
Rappaatvuori – Tietäjien lähteillä
Tietäjä, taikuri, noita – yhteisön tärkeällä jäsenellä on ollut monta nimeä, mutta kaikki ovat kuitenkin viitanneet arvostettuun parantajaan, jolla on ollut kyky hallita eläviä ja kuolleita. Etelä-Konneveden alueella on asunut monia parantajia, joista tunnetuimmat olivat Rappaatvuoren Lehmoset, joiden tietäjäntaidot siirtyivät sukupolvelta toiselle satojen vuosien ajan.
Kontio, Pieni-Kontio, Nalle ja Karhusaari – karhu suomalaisessa muinaisuskossa
Etelä-Konneveden länsiosista löytyy ainakin neljä saarta, jotka ovat saaneet nimensä suomalaisen metsän kuninkaan eli karhun mukaan. Karhu on näytellyt merkittävää roolia suomalaisessa muinaisuskossa, jossa karhu koettiin jumalalliseksi ihmisen esi-isäksi. Karhun metsästykseen liittyi monia maagisia rituaaleja ja karhun hampaissa ja kynsissä oli taikavoimaa, jota säilöttiin tietäjienkin taikapusseihin. Pyhä eläin on saanut antaa nimensä monille Etelä-Konneveden paikoille.
Rautalammin kirkko
Kirkko kylän keskellä Rautalammin ensimmäisen kirkon sijainnista ei olla täysin varmoja. Emäkirkon paikkana on pidetty Talliniemen kärkeä, minne on pystytetty muistomerkkikin. Toinen kirkko valmistui nykyisen kellotapulin taakse vuonna 1685 ja kolmas samaan paikaan vuonna 1758. Seurakuntaan kuului 1800-luvulla noin 9000 jäsentä. Koska kirkko kävi ahtaaksi, päätettiin rakentaa nykyinen neljäs kirkko. Ahtaudesta ei ole sen koommin ollut […]
Lapinsalo – kurittomien lampaiden laitumilla
Lapinsalo tarjoaa retkeilijälle upean suojaisen levähdyspaikan keskellä Etelä-Konnevettä. Saari on tunnettu pitkään hyvänä taukopaikkana, mutta sillä on myös ollut toisenlainen käyttötarkoitus. Sen maisemissa on laidunnettu lampaita, joita aidat eivät pystyneet pidättelemään. Saaressa eläimet ovat pysyneet alueella vesistön aitaamana.